Yhdistyksen vuosikokous pidetään torstaina 10.6. klo 17.30 Mustialan Vanhalla Opistolla.

Kokouksessa käsitellään kevätkokousasioita, joten uusia luottamushenkilötehtäviä ei siellä jaeta. Kokouksessa keskustellaan ajankohtaisista asioista.

 

Vesiensuojeluasiat ovat esillä myös Saaren kansanpuistossa Tammelan kesäasukaspäivässä 2.7.2021 klo 13–16 yhdistyksen osastolla.

 

Yhdistyksemme lähettää alkukesästä Tammelan rantojen asukkaille yli 2000 kappaleen jakelulla neljän järven esitteen.

 

Aluksi täytyy tunnustaa, että kirjoitus ei ehkä vastaa klikkiotsikon herättämiä odotuksia. Täytyy mennä ajassa 350 miljoonaa vuotta taaksepäin. Silloin makean veden kaloista alkoi evoluution rattaissa kehittyä nisäkkäitä.

Ilman lämmetessä vesistöt alkoivat kuivua ja hapen määrä vedessä alkoi vähetä. Jotkut mutaation kautta saadut ominaisuudet muutuivat eduksi. Osa kaloista pystyi ”haukkaamaan happea” pinnalta. Seuraava mutaatio kasvatti evistä tehokkaampia. Jotkut kalat pystyivät vaihtamaan vesistöä eli kampeamaan itsensä lätäköstä toiseen tilanteen niin vaatiessa. Näistä varsieväkaloista kehittyivät nisäkkäät.

Eli hapettomien vesien hyöty oli ihmiskunnan evoluution mahdollistaminen.

Toimintasuunnitelma vuodelle  2021
1.     Järjestötoiminta
1.1.  Tiedotus ja neuvonta.

Toimintamme tunnettuuden parantamiseksi osallistumme erilaisiin paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin. Jatkamme aktiivista yhteyksien luomista ja ylläpitoa järviemme vesialueosakaskuntiin, maataloustuottajiin, kuntiin ja toisiin suojeluyhdistyksiin. Esiinnymme paikallisessa lehdistössä ja paikallisjulkaisuissa yhdistyksen tavoitteiden ja toiminnan tunnetuksi tekemiseksi. Olemme mukana Loimijokityöryhmän työssä.

Uudistimme yhdistyksen kotisivut ja päivitämme niitä ja Facebookia ajankohtaisilla asioilla. Toimitamme jäsenkirjeen kevättalvella. Jäsenkirjeessä kerrotaan järvien tilasta ja tehdyistä toimenpiteistä sekä markkinoidaan yhdistyksen kaislanniittoa.

Seuraamme vesistöjen tilaa Pyhäjärvellä, Kuivajärvellä, Kaukjärvellä sekä Mustialanlammilla ja tiedotamme havainnoista.

2.     Vesiensuojelutyö

2.1. Isosorsimon torjunta

Yhdistys jatkaa isosorsimon torjuntatyötä lainaamalla käytössä olevia pressuja kasvuston tukahduttamiseksi.

2.2. Mustialanlammin ja Kaukjärven hapetus

Kaukjärven hapetus yhdistyksen toimesta on aloitettu kesäkuussa 2010. Laitteen toimintaa ja hapetuksen vaikutusta Kaukjärven tilaan seurataan.

Mustialanlammin hapetus Tammelan kunnan hankkeen toimesta on aloitettu syyskuussa 2013. Yhdistys vastaa hankkeen loppumisen jälkeisestä hapettimen ylläpidosta rahoittaen sitä mm. kunnalta haettavin kohdeavustuksin.

Isosorsimon torjuntaa ja hapetustoimintaa käytetään esimerkkinä siitä, että yhdistys on itsekin sitoutunut konkreettiseen vesiensuojelutyöhön ja haastaa muitakin toimijoita esimerkin avulla.

2.3. Vesistön tilaan liittyvien toimenpiteiden seuraaminen ja vaikuttaminen niihin

Seuraamme Pyhäjärven ja Kuivajärven vedenkorkeuden vaihtelua. Pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti vedenkorkeuden pitämiseen kohtuullisena ja juoksutusten toteuttamiseen maltillisesti.

Jatkamme sähkökäyttöisen kaislanniittokoneen vuokrausta. Selvitämme millä kaislanniiton toteutusta saataisiin sitä tarvitseville helpommaksi. Vuokraamisen yhteydessä ylläpidetään kontakteja rantojen asukkaisiin.

Veden laadun seuraamiseksi Tammelan järvillä kehitetään yhdessä muiden vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Edistämme uimaveden laadun seurantaa Venesillan rannassa.

Seurataan Mustialanlammin Alhonojan vedenkorkeusmittaria.

3.     Talous

Yhdistyksellä on omaisuutta kaislanniittokoneen, hapetuslaitteen, hapetusmittarin ja veneen muodossa sekä tulossa oleva loppumaksatus isosorsimohankkeen tukea.

Perimme jäseniltämme jäsenmaksua 15 euroa henkilöjäseneltä ja 40 euroa yhteisöjäseneltä.

Hapettimien huolto/kunnostus on suunniteltu tehtäväksi muutaman vuoden välein. Suunnitteluvuonna huolletaan Mustialanlammin hapetin. Sähkölaskuksi on arvioitu 2000 euroa. Saamme kunnalta 1500 euron kohdeavustuksen hapetinlaitteiden huoltoon ja käyttöön.

Kaislaleikkurin vuokratuloiksi on arvioitu 250 euroa.

HS kirjoitti 2.8.2020 sinilevän keräämisestä. Siinä kerrottiin mm. että yksi kilogramma fosforia tuottaa 372 kiloa sinilevää (märkänä punnittua). Itämeren levämäärä on 400 000 tonnia, mikä on melko vähän, kun itämeren pääaltaan koko on 180 000 neliökilometriä. Pikaisesti laskien määrä on 2,9 tonnia neliökilometrille eli 29 kg hehtaarille ja 2,9 grammaa neliötä kohden.

Sinilevää ei siis saada kerättyä  itämerestä, vaan huomio pitää kohdistaa fosforiin. Fosforin vähentämisen menetelmiä kokeillaan. Hapettaminen sitoisi fosforin pohjasedimenttiin. Kipsillä sidottaisiin fosfori jo ennen vesistöön joutumista.

Itämeren tilannetta lukiessa tulee pohdittua myös Tammelan järvien sinilevätilannetta. Fosforia on pidetty jo pitkään tärkeimpänä tekijänä järvien rehevöitymisessä. Ulkoista kuormitusta on saatu vähennettyä. Pohjasedimentin fosforia on pyritty pitämään aisoissa. Yhdistys ylläpitää siksi kahta hapetuslaitetta; Kaukjärven ja Mustialanlammin syvänteissä.

Veden lämpeneminen haittaa tilannetta kahdella tavalla; se vähentää hapen liukenemista veteen ja vauhdittaa orgaanisen aineksen hajoamista. Kesällä fosforia on enemmän vedessä ja happea vähemmän. Kaukjärven hapetuslaitteen periaatteena on hapellisen pintaveden pumppaaminen hapettoman alusveden sekaan. Koska tämä lämmittää alusvettä, ei haetinta voida pitää kovin kauaa käynnissä. Mustialanlammin hapetin ei samalla tavalla sekoita lämpötilakerrostuneisuutta.

Kaikkinensa latvavesien vesienhoito vaikuttaa alapuolisiin järviin ja loppvaiheessa myös itämeren tilaan.

 

 

Kevätkokous 6.6.

Yhdistyksen kevätkokous on päätetty pitää lauantaina 6.6. klo 14 Tammelan kunnantalon valtuustosalissa.

Kesäkuussa on mahdollista järjestää 50 hengen tilaisuuksia, kunhan etäisyyksistä huolehditaan.

Kokouksessa hyväksytään vuoden 2019 toimintakertomus ja tilit sekä keskustellaan ajankohtaisista järviasioista