TAMMELAN PYHÄJÄRVEN-KUIVAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY

 

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2021

 

YHDISTYS

 

Yhdistyksessä on 187 henkilöjäsentä ja 8 yhteisöjäsentä.

 

Sääntömääräisiä kokouksia olivat kevät- ja syyskokous.

 

Toimintavuoden aikana suojeluyhdistyksen hallitus piti 5  kokousta.

Hallitukseen ovat kuuluneet: Jouko Lindroos, joka on toiminut puheenjohtajana, Veli-Jaakko Anttila toimien sihteerinä, taloudenhoitajana sekä jäsenrekisterin ylläpitäjänä, Seppo Vuorio varapuheenjohtajana, Raila Oksanen on vastannut yhdistyksen kaislan niittokoneesta sekä Perttu Lilja, Matti Salo ja Erja Klemelä.

 

Suojeluyhdistyksen valittuna toiminnan tarkastajaksi on ollut Olli-Pekka Jasu.

 

Yhdistyksen vastuullisena tilitoimistona toimii Tilitoimisto K.Katajamäki Ky.

 

TOIMINTA

 

Jäsenistöön yhteyttä on pidetty kahdesti vuodessa lähetetyllä jäsenkirjeellä. Yhdistys lähetti yleistiedotteen toimintaympäristönsä kotitalouksiin, koskien alueen vesistöä, Pyhärvi-, Kuivajärvi-, Kaukjärvi ja Mustialanlammi.

 

Julkisessa tiedottamisessa käytössämme on omat kotisivut sekä Facebook.

 

Merkittävänä tehtävänä yhdistys on hoitanut Kaukjärven ja Mustialanlammen hapettimia. Korkean sähkönkulutuksen vuoksi Mustialanlammen hapetin kytkettiin toistaiseksi pois käytöstä. Happitilannetta on voinut seurata kotisivuillamme ja havaita toiminnan myönteinen muutos happitilanteeseen. Hapetuksen jatkamiseksi keskeistä on Tammelan kunnan kohdeavustuksen säilyminen kustannusten mukaisella tasolla.

 

Yhdistyksen kaislan niittokonetta on vuokrattu yksityisille käyttäjille rantojen siistimiseksi. Toiminnasta on kertynyt yhdistykselle jonkin verran tuloja.

 

Keskeisenä toimintana yhdistyksellä on ollut järvien tilan seuranta ja pyrkimys vaikuttaa niin virkistys- kuin hyötykäyttöön antamalla lausuntoja päättäjille. Olemme olleet mukana Loimijoki-työryhmän toiminnassa. Luonnon tilaan olemme pyrkineet vaikuttamaan antamalla lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi.

 

TALOUS

 

Yhdistyksen taloudellinen tulos oli alijäämäinen ja merkittävin tulo toimintavuodelle oli isosorsimohankkeen lopputilitys.