Yhteistyökummpanit:

 

 

Pyhäjärvi

Pinta-ala yli 23 km²
Suurin syvyys alle 5 m
Tilavuus 57 000 000 m³
Rantaviivaa 42 km (ilman saaria)
Näkösyvyys keskimäärin 0,7m
Käyttökelpoisuusluokitus tyydyttävä, kalavesiluokka III
Rehevä, savisamea
Tammelan Pyhäjärvi on laakea, suhteellisen matala järvi, jolla on laaja ulappa-alue. Pyhäjärven suurin leveys on noin 7 kilometriä ja pinta-ala on yli 23 km². Järvi on keskimäärin kolmen metrin syvyinen ja syvimmilläänkin alle viisi metriä. Veden keskiviipymä järvessä on pari kuukautta.

Järven mataluus ehkäisee kesäaikaisien happikatojen syntymistä. Loivat Maastomuutokset loivan rannan läheisyydessä pitävät eroosion mm. pelloilta ja ojauomista vähäisempänä. Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden pieni, mikä pitää veden vaihtuvuuden kohtalaisena.

Kalakannan rakenne Pyhäjärvessä on melko hyvä; kuha- ja muu petokalakanta on hyvä, ahvenkalojakin on runsaasti eikä särkikalakanta ole noussut huolestuttavan korkeaksi.

Rantakasvillisuus ja niihin liittyvät pintalevät käyttävät valumavesien ravinteita tehokkaasti. Kasvillisuus tarjoaa hyvät elinolosuhteet vesilinnustolle ja kalojen lisääntymiselle.

Alusveden hapettomuus talvisin on vain ajoittaista ja kestoltaan lyhytaikaista.

Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvillisuuden kasvua syvemmissä vesissä ja ranta-alueilla.

Vesistöketjussa on myös yläpuolisia järviä, jotka toimivat ”laskeutusaltaina” Pyhäjärvelle.

Suojelu haastavaa keskellä asutusta

Järven historiaan liittyy asumisjätevesien laskeminen järveen, mikä aiheutti ravinteiden varastoitumisen sedimenttiin. Nykyisin myös haja-asutusalueilla jokainen ranta-asukas tietää miten jätevedet pitää käsitellä eikä niitä nykylakien puitteissa enää voi laskea suoraan vesistöön. Myös säännökset rantarakentamisessa suojelevat järveä paremmin.

Järven mataluus aiheuttaa kuitenkin sedimentin uudelleen sekoittumista ja lisää sisäistä kuormitusta, samoin kuin ajoittaiset alusveden happikadot. Hajakuormitusta aiheuttavat edelleen maatalous, valuma-alueen turvemaat sekä matalat rannat ja rantojen eroosio aallokon ja jään takia sekä tulvaherkät ranta-alueet.

Pyhäjärven mataluus tekee sen suojelusta haastavan tehtävän. Tuuli vaikuttaa sedimentin uudelleenliukenemiseen, orgaanista materiaalia kertyy ranta-alueille ja umpeenkasvu kiihtyy.

Sinilevätutkimusimages/uploadedimages/file/Sulkasaaski.pdf

Pyhäjärven-, kuivajärven- ja kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminenimages/uploadedimages/file/loppuraportti08.pdf

Kaukjärven-, Kuivajärven ja Puhäjärven Kalastotutkimus 2007images/uploadedimages/file/Kalastotutkimus%202007.doc

 

Kirjaudu sisään