Yhteistyökumppanit:

 

 

 

Kalastus

Kova talvi kalastajallekin

Järviä piettää vielä paksu jääkerros.  Lisäksi vielä paksu lumikerros ja jään päällä vettä.  Olosuhteet kalastukseen ovat olleet tänä talvena kovat. Toisin sanoen yhtäkkiä voisi luulla, että kalastajatkin ovat siirtyneet pirttiin lämmittelemään.  Mutta suuri osa kalastajista on sellainen ihmisrotu, että sitä ei kovatkaan säät hetkauta. Tarkeneminen on vain pukeutumiskysymys ja aurinkoon saadaan jo kohta luottaa.

Verkkokalastajat ovat olleet tänä talvena liikkeellä entiseen tapaan.  Yleensä verkot on laitettu jään alle jo jään ollessa ohuempi.  Ainakin Pyhäjärvellä ja Kuivajärvellä verkkoja on jään alla melko paljon.  Pilkkijät istuvat avannon vierellä uskollisesti varsinkin viikonloppuisin.  Ja kalaa on tullut.

Kalaa on – takaan sen

Viime kesänä uistelijat valittivat, että Pyhäjärvestä ei nouse kuhaa.  Tiedä sitten mikä on ollut syynä.  En usko, että kuhat olisivat vähissä, syy on joku muu.  Vuonna 2007 tehdyn laajan koekalastuksen mukaan Pyhäjärven ja Kuivajärven kalasto on hyvässä kunnossa.  Pyhäjärvessä koekalastuksen tuloksen mukaan kalaston biomassasta on petokaloja (esim. kuhaa ja ahventa) yli puolet, mikä näinkin rehevässä järvessä on yllättävää.  Lukumääräisesti särkikalat vielä vetävät pitemmän korren.  Kuitenkin kuha, petoahven ja hauki ’hoitokalastavat’ tehokkaasti särkikaloja.

Kuivajärven tilanne on miltei samanlainen vaikka petokalabiomassan osuus ei ylläkään Pyhäjärven tasolle.  Ahvenkalakanta on kehittynyt hyvään suuntaan.  Tosin myös ison sulkavan määrä on lisääntynyt. Vielä ei ehkä kannata huolestua. Kuhat ja petoahvenet pystyvät vielä leikkaamaan särkikalabiomassan kasvua.

Kaukjärven tilanne on heikompi, vaikka hoitokalastusta tehtiin 1990-2000 –luvuilla melko tehokkaasti.  Saalistaso on pysynyt vähäisenä.  Koekalastuksen perusteella ahven- ja kuhakanta ovat runsastuneet.  Kokonaisuutena ahvenkalat kirivät särkikalojen saalisosuuksia kiinni, eivätkä kalaryhmien väliset valtasuhteet enää juuri poikkea Pyhä- ja Kuivajärven vastaavista.

Vesialueiden osakaskunnilla kokousten aika

Yhteisten vesialueiden osakaskunnat pitävät parhaillaan vuosikokouksiaan. Näissä kokouksissa päätetään mm. kuluvan vuoden kalaveden hoitotoimenpiteistä, kalastuslupien myynnistä ja hinnoista. Osakaskunnat tekevät usein tärkeitä vesialueen kuntoon vaikuttavia päätöksiä. Osallistujat osakaskuntien vuosikokouksiin tahtovat olla aika vähissä, eikä aktiivisia osallistujia hallintotehtäviin tahdo löytyä. Monet kesämökkiläisetkin ovat osakaskuntien osakkaita vaikkakin pienillä osuuksilla. Mökkiläisissä kuitenkin voisi olla tulevaa voimavaraa osakaskuntien toimintaan, ovathan he usein aktiivisia vesiensuojelussakin. Saman vesialueen asioistahan tässä on kysymys.

Mistä kalastusluvat

Saan useita kyselyitä kevään ja kesän mittaan, mistä kalastuslupia saa ostaa. Tässä Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven osakaskuntien luvanmyyjät:

Pyhäjärvi
Kydön osakaskunta:  Valto Hannula, Pentti Repo, Kultakukkura ja Forssan Kalastustarvike
Tammelan Pyhäjärven osakaskunta:  Lounas-Kahvila Tammi, Tammelan taksiasema
Kaukolan osakaskunta:  Mikko Rekola
Hevoniemen osakaskunta:  Lounas-Kahvila Tammi
Saaren osakaskunta: Erkki Viinikanoja, Jyrki Hakala
Kankaisten osakaskunta: Heikki Vainio

Kuivajärvi
Kankaisten osakaskunta:  Heikki Vainio
Lunkaan osakaskunta:  Sirkka Siikonen
Hykkilän osakaskunta:  Markku Lehtinen
Portaan osakaskunta:  Kahvila Härkäposti
Saaren osakaskunta: Erkki Viinikanoja, Jyrki Hakala

Kaukjärvi
Kuuston osakaskunta: Ensio Mutanen
Kaukjärven osakaskunta: Neste Kaukjärvi
Mustialan osakaskunta: Neste Kaukjärvi

Minkälaisia lupia tarvitset tai haluat

Kun haluat kalastaa seisovilla pyydyksillä (verkko, katiska, rysä), tarvitset niitä varten pyydysmerkit, joita luvanmyyjät myyvät.  Selvitä, oletko osakaskunnan jäsen tai minkä kylän alueella asut. Vesialueiden osakaskunnat määräytyvät kylittäin. Pyydysmerkkejä myydään vesialueen osakaskunnan osakkaille ja kylän vakituisille asukkaille.  Ulkopuolisille osakaskunnan ei ole pakko myydä pyydysyksikköjä, mutta useat osakaskunnat kyllä myyvät.

Uistelulupia myydään yleisesti kaikille halukkaille.  Kysy lisää ohjeita kalastukseen lupien myyjiltä tai osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtajalta.  Yleensä osakaskunnat antavat luvanmyynnin yhteydessä kirjalliset ohjeet kalastukseen.

Tammelan kalastusalue myy Pyhäjärveen ja Kuivajärveen vapakalastuslupaa, jolla saa kalastaa molemmilla järvillä käyttäen neljää uistinta sekä heitto- ja perhokalastaa. Luvan hinta on 30 euroa/kalenterivuosi. Lupa on henkilökohtainen. Lupia myyvät Tammelan R-kioski ja Lounas-Kahvila Tammi.

Viehekalastukseen on saatavilla läänikohtainen viehekalastuslupa.  Vaikka läänejä ei enää ole, noudatetaan tässä vanhoja lääninrajoja toistaiseksi.  Luvan hinta on 29 euroa/vuosi tai 7 euroa/7 vrk. Luvalla saa harjoittaa viehekalastusta kaikissa läänin vesissä.

Muista kalastuksenhoitomaksu

Jokaisen 18-64 vuotiaan on myös maksettava valtion kalastuksenhoitomaksu (kalakortti), jos harrastaa muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä.  Varaudu osoittamaan todiste maksun suorittamisesta jo luvanmyynnin yhteydessä.  Kalastuksenhoitomaksu on tänä vuonna 22 euroa/vuosi tai 7 euroa/7vrk.  Onkiminen ja pilkkiminen ovat siis ilmaisia jokamiehenoikeuksia lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoiseksi luokiteltuja virtavesiä tai erityiskalastuskohteita.

Lisää kalastuksenhoitomaksusta ja viehekalastusmaksusta sekä maksuosoitteet saa netistä: 

www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/kalastusmaksut.html 

Maksut voi myös maksaa netin kautta.

Hyvää kalaonnea!

Hannu Numminen, Tammelan kalastusalueen isännöitsijä
 

Kirjaudu sisään